Enoni innoittamana päätin alkaa kuuntelemaan fyysistä CD-varastoamme läpi levy kerrallaan. Käyn hakemassa kellarista kymmenen levyä kerrallaan, kopioin tietokoneelle ne joita ei ole jo kopioitu, ja soitan levyt kokonaisuudessaan kerran läpi. Levyt ovat aakkosjärjestyksessä, mutta otan aina joka kymmenennen, ettei tarvitse kuunnella samaa bändiä montaa tuntia putkeen. Tähän kuvailen lyhyesti fiiliksiä eri levyistä ja arvioin ne asteikolla * - *****. Kymmenen levyä / postaus, koska sen verran haen niitä kerralla kellarista.
30 Seconds to Mars - 30 Seconds to Mars
Eevan arkistoista. Aika geneeristä rokkia, mutta ei sentään niin aktiivisen huonoa kuin joku Nickelback. Meni taustamusiikkina ihan kivasti, mutta mikään ei oikein tarttunut. Miinusta piiloraidasta joka laittaa kuuntelemaan pitkän pätkän hiljaisuutta kun levyn kuuntelee läpi.
Jukka: **
Eeva: ***
Eeva: ***
Apocalyptica - Worlds Collide
Eevan arkistoista. Mukavan vaihtelevaa menoa. Til Lindemanin kanssa tehty Bowie - cover Helden osui erityisesti omaan makuun. Muuten ei mitenkään erityisen mieleenpainuva levy, mutta ainakin pykälää parempi kuin edellinen.
Jukka: ***
Eeva: ****
Eeva: ****
Backstreet Boys - Black & Blue
Eevan arkistoista tämäkin, oikeasti! Kai tämä jonkin tason klassikko kuitenkin on. Eikä edes mikään huono levy. Kyllä tähän artistiin talenttia liittyi, ainakin tuotantopuolella. Hyviä koukkuja. Tosin taso laskee sitten sinkkubiisien jälkeen sen verran, että vähän pakkasen puolelle painuu kokonaisuus.
Jukka: **
Eeva: **
Eeva: **
Johnny Cash - American Recordings
Taisin ostaa tämän itse joskus käytettynä joltain kaverilta kun halvalla sai. Puhdasta Käteistähän tämä on. Mies ja kitara, eikä kummassakaan valittamista. Tämä oli Cashille paluu juurille yksinkertaistettuun tulkintaan ja rehellisiin biiseihin, ja samalla antoi uralle uuden nosteen. Hieno levy.
Jukka: ****
Eeva: **
Eeva: **
CMX - Pedot
No tämä on oma. Vaikka monen mielestä CMX:n kulta-aika sijoittuu johonkin Aura-Aurinko akselille, itselleni tämä uudempi CMX on aina uponnut kuin kuuma veitsi voihin. Pedot on yksi niistä levyistä joka nousee vielä muutenkin loistavasta nykytuotannosta massan yläpuolelle. Biiseissä ei ole juurikaan heikkoja lenkkejä ja albumi toimii myös kokonaisuutena. Klassikko.
Jukka: *****
Eeva: ***
Eeva: ***
fun. - Some Nights
Eevan vanha suosikki. Alun hittibiisit ovat kyllä suosionsa ansainneet, mutta taso laskee sen jälkeen hitaasti mutta varmasti. Autotune on ylikäytössä vaikka solisti pärjäisi selvästi ilmankin, ja rennon letkeät poppirallit muistuttavat toinen toistaan. Ei huono, mutta ei lopulta mikään kovin erikoinen albumi.
Jukka: ***
Eeva: **
Eeva: **
David Liebe Hart & Adam Papagan - Public Access
Ostin tämän levyn suoraan David Liebe Hartilta Santa Monican laiturilla 2010. Tunnistin miehen Tim & Eric Awesome Showsta, josta pois pudottuaan hän oli hieman katkerana laiturilla myymässä levyjään ja teki maksusta karikatyyrejä, jollaisen myös häneltä ostin. En ole varma onko se enää tallessa. David on melko erikoinen persoona, joka käy hyvin nopeasti selville jos etsitte hänestä mitään tietoa, tai jos kuuntelette tätä levyä. Musiikillinen kollaboraattori Papagan ei jää erikoisuudessa kauheasti jälkeen. Miten tämän nyt sitten arvioisi?
Jukka: Musiikki *
Jukka: Kokonaisuus *****
Eeva: *
Eeva: *
The National - High Violet
Eevan arkistoista. The National on bändi josta olin jossain määrin tietoinen jo ennen Eevan tapaamista, mutta johon olen sittemmin päässyt paremmin sisään. Tätä levyä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti kuunneltua muutenkin, koska tämä on hyvä levy. Synkeää setämieshipsteripoppia, jossa kaikki biisit kuulostavat samalta, mutta kuitenkin omilta itseltään. Pallottelin arvosanaa neljän ja viiden tähden välillä, mutta sitten Vanderlyle Crybaby Geeks vei minut täydelliseen pimenevään kesäiltaan Sideways-festareille Nordiksen parkkipaikalle.
Jukka: *****
Eeva: *****
Eeva: *****
Opeth - Damnation
Klassikko. Ei tarvitsisi sanoa muuta, mutta sanon kuitenkin. Opeth on hankala bändi päästä sisään, mutta palkitsee sen jälkeen kuuntelijan. Tämä on se Opethin helpoiten lähestyttävä levy, tai ainakin oli ennen nykyistä uuden aallon Opethia josta myös pidän. Mielettömän kaunis levy, josta ei oikein löydä pahaa sanottavaa, paitsi että se loppuu joskus. Arvio on helppo.
Jukka: *****
Eeva: ***
Eeva: ***
Paramore - Brand New Eyes
Eevan arkistoista tämän erän viimeinen levy. Sortuu siihen pop-levyjen perisyntiin, että kovimmat hittibiisit laitetaan kaikki alkuun ja jossain välissä alkaa miettiä miksi sitä levyn loppupuolta edes kuuntelee, mutta nousee sieltä loppupuolikkaaltakin sitten lopulta kuuntelemisen arvoista tavaraa. Misguided Ghosts etenkin Paramorelle epätyypillisenä hitaana biisinä toimii. Neljäs tähti jää silti juuri saavuttamatta.
Jukka: ***
Eeva: ****
Eeva: ****
Koonti Jukan arvosanoista tähän asti:
*****
CMX - Pedot
The National - High Violet
David Liebe Hart & Adam Papagan - Public Access
Opeth - Damnation
The National - High Violet
David Liebe Hart & Adam Papagan - Public Access
Opeth - Damnation
****
Johnny Cash - American Recordings
***
Apocalyptica - Worlds Collide
fun. - Some Nights
Paramore - Brand New Eyes
fun. - Some Nights
Paramore - Brand New Eyes
**
30 Seconds to Mars - 30 Seconds to Mars
Backstreet Boys - Black & Blue
Backstreet Boys - Black & Blue
*
David Liebe Hart & Adam Papagan - Public Access
Koonti Eevan arvosanoista tähän asti:
*****
The National - High Violet
****
Apocalyptica - Worlds Collide
Paramore - Brand New Eyes
***
30 Seconds to Mars - 30 Seconds to Mars
CMX - Pedot
Opeth - Damnation
**
Backstreet Boys - Black & Blue
Johnny Cash - American Recordings
fun. - Some Nights
*
David Liebe Hart & Adam Papagan - Public Access
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti