Eeva sai hiljattain idean että listaisimme vuorotellen bändejä joita molemmat kuuntelemme, yhteensä 12 kappaletta (ja myöhemmin toiset 12) ja molemmat valitsevat toiselta salaa jokaiselta sen yhden parhaan biisin. Näin kerättyä biisilistaa voisi sitten kuunnella vaikka tulevan kesän road tripillä. Mietittiin sitten että sama kai tämä lista olisi laittaa muillekin ihmeteltäväksi. Bändit on valittu vuorotellen ja biisien perässä on molemmilta perustelut.
Eevan valinta: Nightwish
Tämä biisi on ollut suosikkini siitä asti, kun ensimmäisen kerran kuuntelin Oncen alusta loppuun. En ollut aiemmin kuullut mitään niin mahtipontista ja kauniisti sävellettyä hevibiisiä. Floorin laulamana tämä biisi nostattaa kyyneleet silmiin Ihan. Joka. Kerta.
Jukan biisi: Ghost Love Score
Kyllähän minustakin liveveto nimenomaan Floorin laulamana on se paras, mutta listalleni päätyi levyversio koska se nyt sattui omalta koneelta löytymään. Harkitsin Greatest Show on Earthia mutta en sitten viitsinyt valita niin pitkää. Tässähän on kuitenkin kaikki mitä hyvältä Nightwish-biisiltä kaipaa.
Jukan valinta: Rush
Jukan biisi: The Spirit of Radio
Erittäin vaikea valinta, ja tästäkin jätin liian pitkänä 2112:n pois, enkä sitten lopulta sitä ilmiselvää Xanaduakaan viitsinyt valita. The Spirit of Radio on niistä läpimurtoajan hiteistä kuitenkin se ehjin ja hienoin, vaikkakaan ei valtavalla marginaalilla.
Eevan biisi: YYZ
Tässähän on ihan mahtavaa leikittelyä musiikillisesti eikä tarvitse kuunnella Geddy Leen ääntä!
Eevan valinta: Opeth
Eevan biisi: Hjärtat vet vad handen gör
Ensimmäinen vaikea valinta. En tunne tuotantoa läheskään niin hyvin kuin pitäisi, mutta tässä on ihan mahtavan rouhea meno heti alusta ja Mikaelin ääni on herkullista kuultavaa. Jos ja kun palaan tähän valintaan jokusen vuoden päästä niin saatan hyvin olla valinnut jo jotain aivan muuta.
Jukan biisi: Reverie / Harlequin Forest
Opethin kovin levyhän on tietysti Ghost Reveries eikä Blackwater Park, ja sen monesta hienosta raidasta voiton vie tämä. Pidän valtavasti myös uudemmasta Opethista ja mm. ruotsinkielisestä albumista jolle Eeva päätyi, mutta tämä on itselleni edelleen sitä mieluisinta Åkerfeldtia ja Mendeziä.
Jukan valinta: Haken
Jukan biisi: Carousel
Vaikeita valintoja taas, mutta melko moderniin kulmaan päädyin. Tämän karusellin kyydissä on taas ns. kaikkea. Huikeita rytminvaihtoja, kauniit stemmat, ja ylitpäätään valtavan miellyttävältä kuulostavaa musisointia.
Eevan biisi: Prosthetic
Tätä ei voi kuunnella hiljaa ja naama peruslukemilla! Naama yrmyssä imitoidaan rumpuja ja puhistaan niin perkeleesti. Tämä lämmittää sisäistä teinihevarin sieluani kovin.
Eevan valinta: Kalandra
Eevan biisi: Borders
Tämä oli ensikosketukseni (Jukan myös) bändiin eikä paremmalla biisillä olisi voinutkaan tähän bändiin tutustua. Aivan maaginen tunnelma Tavastialla ja myöhemmin ihastuin biisin sanoihin täysin. Upea kokemus koko biisi.
Jukan biisi: Borders
Liveversio videoon vain vaihtelun vuoksi. Meillä molemmilla tämä oli valinta kahden biisin välillä ja molemmilla se toinen biisi oli eri, mutta päädyimme sitten tähän samaan. Kalandra on tunnelmilla pelaava bändi ja tässä ne toimivat ehkä kaikkein parhaiten.
Jukan valinta: Riverside
Jukan biisi: Escalator Shrine
Kaikenlaista sosiaalista kommentaaria tämäkin bändi on biiseihin kirjoittanut, mutta tämä on niistä kyllä parhaasta päästä. Lisäksi itselleni tällaiset osiin jaetut biisit tuntuvat usein toimivan, ja tässä vielä viimeinen osa on Nosturin (rip) soundcheckissä sävelletty, niin onhan tässäkin nyt taas kaikkea.
Eevan biisi: Towards the Blue Horizon
Taas näitä vaikeampia valintoja, samasta syystä kuin Opethin kohdalla. Vähän jo hävettää, koska Riversidea on kyllä meidän huushollissa kuunneltu Paljon. Tämä biisi on jäänyt mieleeni keikalta, jossa bändi omisti biisin edesmenneelle kitaristilleen.
Eevan valinta: Apulanta
Madolla on aina erityinen paikka sydämessäni. Isoveljeni tutustutti minut Apulantaan soittamalla Matoa, kiitos Antoni! Minusta tässä myös ollaan Apulannan ytimessä.
Jukan biisi: Armo
Jotenkin itselleni kuitenkin tämä alkuaikojen kohkaamisen jälkeen rauhoittunut Apulanta on toiminut parhaiten, ja koska ne rokimmat biisit kuulostavat kaikki samalta, mieleen on paremmin jäänyt tällainen hitaampi veto. Ja toisin kuin parhaimmillaan erinomainen Valot pimeyksien reunalla, tämä on jaksettu kirjoittaa loppuun niin ettei mukaan ole jäänyt mitään kankeampia kohtia.
Jukan valinta: Steven Wilson
Jukan biisi: Happy Returns
Vaikea valinta niinkuin melkein kaikki muutkin tällä listalla. Juuri valinnan hetkellä ne kompleksimmat ilottelut eivät kolahtaneet yhtä kovaa kuin tämä huikean albumin haikea päätösraita.
Eevan biisi: Hand. Cannot. Erase.
Meidän hääbiisi, helppo valinta! Ja hiton hyvä hääbiisi onkin.
Eevan valinta: Kent
Tässä biisissä kiteytyy minulle liian äkisti hupenevat kesäillat, jolloin koko ilma on vaaleanpunaista ja luonto on hiljaa. Kuuntelin tätä ratsastusleirillä kun muut nukkuivat ja itse en saanut unta, se on jotenkin jäänyt mieleen.
Jukan biisi: Musik non stop
Vaikka olen kuunnellut Eevan kanssa kohtalaisen paljon Kentiä, kovin moni biisi ei ole kovin syvään mieleen juurtunut. Valinta piti siis tehdä hiteistä, ja niistä tämä on itselleni kolahtanut parhaiten.
Jukan valinta: CMX
Jukan biisi: Kaikkivaltiaan peili
Tai siis koko Talvikuningas tietty jos rehellisiä ollaan, mutta yksittäisenä raitana ehkä kuitenkin tämä päätös iskee kovimmin. Tämä oli varmaan vielä vaikeampi päätös kuin muut, koska sinänsä teki kyllä mieli valita joku huomattavasti kompaktimpi ja paremmin yksin seisova biisi, mutta en siinä onnistunut.
Eevan biisi: Palvelemaan konetta
Taas näitä biisejä, joita kuunnellessa ei vaan voi olla hiljaa! Jukka voi todistaa, kertosäe pitää aina ÄRJYÄ ÄÄNEEN. Laavaa aiheuttaa muutoin saman reaktion, mutta siinä ei ärjytä. Ärjyminen best.
Eevan valinta: Bon Jovi
Eevan biisi: Lay Your Hands on Me
Rummut biisin alussa ratkaisi tämän. Tästäkin oli vähän vaikea valita, tällä kertaa ei kuitenkaan sen vuoksi ettenkö (vanhaa) tuotantoa tuntisi.
Jukan biisi: Keep the Faith
Sitä ei välttämättä ole helppo aina huomata, mutta Bon Jovilla on melko timanttisia bassoriffejä, ja tässä on ehkä niistä timanttisin. Muutenkin minulle sopivaa välivaiheen Bon Jovia sen tukkahevivaiheen ja nykyisen purkkapoprockvaiheen välimaastosta.
Jukan valinta: Wöyh!
Jukan biisi: Seitsemän solmua
Tässäpä sitä kunnon menoa. Sopivan hankalat rytmit, laulu niin hyvää kuin tällä kokoonpanolla rahkeet riittävät, ja kaikilla on hauskaa niin lavalla kuin katsomossa.
Eevan biisi: Suoapinan jälkeläiset
Alan huomaamaan valinnoissani toistuvan kuvion: rouhea kitarariffi, potkiva poljento ja yrmynaaman ilmestyminen. Tästä saat ne kaikki!
Siinäpä sitä, 22 toistaan kovempaa biisiä. Mitäpä olisit itse valinnut ja miksi olet niin pahasti väärässä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti